Balleriinailua ja kuvatarinointia

Moikka! 🌺

Kesäloman toinen viikko on lopuillaan, mutta onneksi vielä on monta jäljellä tämän jälkeen ^^ Tänä viikonloppuna edessä on kahdet rippijuhlat, ja sinne ollaan matkalla.

Tässä postauksessa on ensinnäkin nää balettikuvat Lilistä ja Kanamista (joiden ottoon meni ikuisuus ja siltikään ne ei ihan oo mitä odotin, siedettävii kuitenki 🌼), ja sen lisäksi tuossa kuvien jälkeen myös kuvatarinan uusin osa c;

Seuraavaksi siis se lupaamani kuvatarina, tää onkin jo tän toistaiseksi nimettömän tarinan kolmas osa! (:

(mietin muuten tosi pitkään, kuvaanko Meitä tähän sinisellä vai vanhalla peruukilla, mut päädyin lopulta siniseen kun en jotenkaan saanu sitä vanhaa asettumaan)

Edellisiin osiin tästä! ^^

~~~

Picfic: Uusia tuttavuuksia

(vitsit mul oli muuten taistelu ton otsikon kanssa, kun kirjoitan autossa tätä postausta xd)

Kanami: Missä se bussi oikein viipyy? Tämä odottelu voisi olla ok, jos tässä pysäkillä olisi edes joku katos jonka alle pääsisi varjoon... 

Ehkä saan Lilin ja Hinan kanssani uimaan kun pääsen kotiin..?

*avaa pullonsa korkin*

Tai no, jos siis en ehdi sulaa tänne ennen bussin tuloa.

*juo pullosta*

...Se bussi saisi kyllä jo tulla.

***

Vivietta: Argghhhhh!! 

*puhisee ärtyneenä*

Miksi juuri tänään pitää olla näin kuuma sää?!

Minä inhoan hellettä! *katselee ympärilleen* 

Ja sitäpaitsi taisin eksyä. Taas! 

*huokaisee ärsyyntyneenä*

Kuka himputin ääliö meni ja keksi kesän?!

Tuolla taitaa olla bussipysäkki.

Ehtisinköhän kaupunkiin menevään bussiin? Ehkä sieltä löytyisi enemmän tarkoitusta minulle kuin täältä syrjäkylältä.

*ottaa muutaman juoksuaskeleen*

Vivietta: Hetkinen.

*pysähtyy*

Eihän minulla ole rahaa. Millä minä muka aion maksaa sen bussimatkan?

*huomaa keinun kauempana*

Hemmetti. Ei auta kun miettiä taas uusiksi.

*pudottaa takkinsa maahan*

Humps

*syvä huokaisu*

Tämä keinu on yhtä huonosti suunniteltu kuin minun palauttamiseni tänne.

En vieläkään tiedä missä minun pitäisi olla tai mitä minun odotetaan tekevän! 

Miksi minä edes olen täällä..?

Kanami: *sipaisee hiukset silmiltään ja yrittää tiirailla mahdollisesti tulevaa bussia*

Helle on varmaan sulattanut sen auton renkaat tai jotain...

Vivietta: Tekemisen puutteessa voisin vaikka käydä kysymässä tuolta ponnarityypiltä, missäpäin kaupunki on. Kai minä sinne voin kävelläkin. Tai liftaan jonkun hyvännäköisen mopopojan kyytiin matkalla.

*hypähtää pois keinusta ja lähtee kohti pysäkkiä*

*puhelin pärähtää soimaan laukussa*

"Tilulilulii, tilulilulii, tiluliluliluliii~!" 🎵

Kanami: Varmaan Mei. Mistä vetoa että hän on taas unohtanut hakea Hinan?

*kaivaa puhelimen laukustaan*

*ajattelee voitonriemuisena* Arvasinhan, Mei.

*vastaa puhelimeen*

"Moi."

Mei: *selittää nopealla tahdilla* "Kanami, kuule! Tiedätkös, unohdin taas hakea Hinan, ja sen lisäksi hän oli tullut jotain eri reittiä kuin yleensä, niin etten tullut missään vaiheessa häntä vastaan, ja kun pääsin sinne päiväkodille, ne sanoivat että Hina oli jo mennyt! Sitten kun tulin kotiin, Hina oli onneksi päässyt ehjänä sinne asti, ja hän kertoi, että joku kaahari oli meinannut ajaa hänen päälleen, mutta joku tyttö oli kuulemma hypännyt ja vetäissyt hänet tiensivuun pois alta!"

Kanami: "Huh, onneksi hän ei jäänyt alle! Sinun pitää laittaa ensi kerralla itsellesi joku hälytys että muistat poiketa hakemassa hänet, sen tytön liikenteessäliikkumistaidot ovat kyllä ihan omaa luokkaansa."

Mei: "Joo, niin pitää. Ja, ööh, onnistuin myös taas polttamaan makaronit pohjaan, niin että lähden hakemaan kaupasta uusia. Sinä saat kyllä sitten keittää ne, kun tulet."

Kanami: "Mei, etkö sinä ole vieläkään oppinut, ettei niiden tarvitse kiehua puolta tuntia siinä hellalla? Kymmenen minuuttia riittää!" *naurahtaa* "Mutta voin laittaa ruokaa sitten kun tulen. Bussi on aika pahasti myöhässä, joten ehdit varmasti käydä kaupassa ennen kuin olen siellä."

Mei: "Hyvä. Nähdään sitten myöhemmin!"

Kanami: "Joo. Moi."

*sulkee puhelimen*

En käsitä missä se bussi viipyy. Tulisi jo!

Vivietta: *kävelee pysäkille*

Okei, öh, miten minun pitää aloittaa?

Vivietta: "Hei, anteeksi."

Kanami: *katsoo kysyvästi* "Mitä?"

Vivietta: "Tuota, mietin tässä vain, että missähän päin kaupunki mahtaa olla. Taisin eksyä reitiltäni."

Kanami: "Pääset sinne jos menet tuota oikeanpuoleista tienreunaa pitkin vain suoraan eteenpäin." *osoittaa suuntaa*

"Sinne on kyllä aika pitkä kävelymatka, ja kaupunkiin menevän bussinkin pitäisi tulla kohta, jos se ei ole yhtä pahasti myöhässä kuin minun bussini."

Vivietta: Missä olen nähnyt tuon tytön aiemmin? Hän näyttää jotenkin niin tutulta..? "Kiitos, mutta aion kävellä."

Vivietta: "Ömm, oletko sattumoisin taitoluistelija tai jotain?"

Kanami: *avaa pullonkorkin ja katsoo hämmentyneesti Viviettaa* "En taida olla. Kuinka niin?"

Vivietta: "En tiedä, näytät vain jotenkin tutulta."

Kanami: "En ole koskaan aiemmin tainnut tavata sinua, mutta tämä on pieni paikka, joten en ihmettele jos olet joskus nähnyt minut. Mutta taitoluistelupiireihin en kyllä kuulu."

Vivietta: "Ai, okei. Kiitokset kuitenkin suunnan kertomisesta!"

Kanami: *heiluttaa kättään ja hymyilee* "Ole hyvä vain!"

Vivietta: *kääntyy kävelemään poispäin*

Olen ihan varma, että olen joskus nähnyt hänet jossain.

Kanami: *juo miettiväisenä kokistaan* Mm, hänpä oli jotenkin erikoinen tyttö. En tiedä mistä se tunne johtuu, mutta hänellä vain oli vähän jotenkin sellainen muista poikkeava aura ympärillään...

*jättää ajattelun sikseen ja katsoo tielle* Ai, tuoltahan se bussi vihdoin tuleekin!

***

Vivietta: *kävelee tienreunaa pitkin ja nurisee mielessään*

Ehkä minun olisi kuitenkin pitänyt mennä bussilla. Olisin voinut vaikka jotenkin livahtaa sisään niin ettei minua oltaisi huomattu... No, nyt se on kuitenkin jo myöhäistä. Ei auta kun kävellä.

Mei: Voi ei, taisin unohtaa ostoslistan keittiön pöydälle! Pitää varmaan soittaa kohta Lilille ja kysyä mitä siinä lukee... 

Vivietta: *vilkaisee tiensivuun* Ei kai tästä ole enää kovin pitkää matkaa jäljellä...

Mei: Voi apua, unohdin kauppakassinkin! *katsahtaa ohikulkevaa autoa*

Kops

*Vivietan takki lentää kaaressa maahan*

Vivietta: *nousee kyynärpäänsä varaan* 

Auts!

Mei: "Voi ei, anteeksi kauheasti! Ei kai sinuun sattunut?"

Vivietta: *kivahtaa* "Ei sattunut, kiitos vain! Voisitko ystävällisesti siirtyä pois jalkojeni päältä?"

Mei: "A-anteeksi! Olen niin kauhean kömpelö..." *siirtyy kauemmaksi*

Mei: "Tu-tuota, pääsetkö itse ylös?"

Vivietta: *ärtyneesti* "Pääsen!"

Vivietta: *nousee ylös ja vilkaisee Meitä pahasti* Helkatti, tuon tytön minä muistan! Hän ei ole näköjään oppinut vieläkään katsomaan eteensä. Viime kerralla hän tosin vain käveli läpi, mutta siltikään en havaitse muutosta.

Mei: *kysyy varovaisesti* "Oletko varma, ettei sinuun sattunut?" 

Vivietta: *katsoo kädessään olevaa haavaa*

*koskettaa haavalla koruunsa*

*tokaisee edelleen ärtyneesti* "Olen täysin kunnossa."

*puristaa kätensä nyrkkiin*

Äh, tämä pistely tuntuu aina ikävältä... Ei voi mitään, siitä ainakin tietää että haava paranee.

*avaa kätensä*

Vivietta: *nousee seisomaan ja lähtee kävelemään poispäin* "Ensi kerralla katso eteesi kun kävelet!"

Mei: Mm, hänellä taisi olla huono päivä. Onneksi kumpaakaan ei silti sattunut...

*muistaa äkkiä* Ainiin, se kauppa! *nousee ylös maasta* Toivottavasti se ei ehdi mennä kiinni, ennen kuin pääsen perille!

(Jatkuu...)

~~~

Semmonen osa tällä kertaa! c;

Kertokaa toki mielipiteitä tästä jos sellaisia heräsi, olis hauska kuulla mitä tästä osasta mietitte ^^

Ensi postaukseen! 🌼

~ Emppu