tiistai 29. tammikuuta 2019

Mei demonoituu + kuvatarina päättyy


Moi taasss ^-^

Vaikka viime postauksesta on vast vähän aikaa, lupailin tän kuvatarinan vikan osan alkuviikolle, joten pakkohan mun oli tää sitten pistää xd

Meillä on tällä hetkellä testissä tuollaset vihreet Cool Catin valmistamat chipit. Muuten tykkään tuost lookista Meillä, mutta nuo chipit heijastaa ihan älyttömästi kuvissa! Jouduin näistäkin kuvista mitä täs kohta näätte muokkaa pois pahimpia heijastuksia. Lilin chipit on samaan aikaa tilattu ja samalta valmistajalta, mut ei ne kyl yhtään noin pahasti heijasta (johtuu luultavasti siitä et Lilin chipit on tummat ja nuo Mein tosi vaaleet) :/

Ehkä nuo nyt sitten vaan teettää vähän enemmän työtä, mut toistaiseksi Mei silti näyttää tuolta ^^







^ Täs viel hieno sisäkuva niist


Ja sitten meni yli ja filtteri pelasti tilanteen
Täs demonikuvassa noitten chippien taustalla on mukana tulleet holotaustat, joita ensin kokeilin ^^ Lopulta päädyin kuitenkin tummanvihreeseen pahviin. cx

Mut tässä seuraavaksi siis kuvatarinan 11. eli viimeinen osa, varoitan nyt jo että siitä tais tulla aika pitkä xd

Edellisiin osiin tästä 🐱

~ ~ ~

Picfic, osa 11: Sopimus





Vierin vierin





"Eääh!"


Kops


Tömps



Kops


Lili: "Oho? Toimiko se?"


"Pääsivätkö kaikki takaisin?"


Hina: "Minä ainakin!"


Kanami: "Minäkin olen taas tässä."


"Entä Mei?"


Mei: *kohottaa nyrkkinsä ylös* 
"Täällä olen!"


*Hihkaisee* 
"Lili, sinä onnistuit!"


Mei: *katsoo ympärilleen*
"Mmh, miten huoneestani tuli tällainen kaatopaikka?"


"Kanami?"


Kanami: "Voi olla, että teleporttasimme juuri kaikki neljä tänne, ja siinä hötäkässä pöytä vähän horjui."


Lili: "Se on oikeasti ohi..? Olemme taas kotona?"


Mei: "Kiitos sinun, olemme kotona. Mutta ei tämä ohi ole ihan vielä. Onko kuula siellä jossain pöydän alla? Se täytyy tehdä vaarattomaksi ennen kaikkea muuta!"


Hina: "Mm, minusta se oli jossain täällä..." 
*Kurkkaa pöydän alle*



Mei: "Tällä kohdalla sitä ei ainakaan näy."


Lili: "Ei tässäkään."


Mei: "No, jokatapauksessa laitetaan se takaisin tänne, jos löydätte sen!"


Hina: "Nyt muistan!"


*Pudottautuu tuolilta alas*


Hina: "Jossain täällä se oli!"


"Tässä!"

Mei: "Eäärgh, Hina! Sehän olisi voinut vetää sinut sisäänsä taas!" >:C


Lili: "Minä voin ottaa sen!"


"...Se ei reagoi?"


Kanami: "Sehän on vain hyvä juttu, ettei se vetänyt teitä takaisin sisäänsä."



Mei: "En tajua. Mihin sen voimat ovat menneet?"


Lilian: "Hina... Eikun siis se olento ei enää ole kuulan sisällä. Ehkä voimat lähtivät sen mukana."


Kanami: "Totta."


Lili: "Sanokaa rehellisesti, vihaatteko minua nyt, koska kuula houkutteli minut sisäänsä?"


*Ovikello soi*


Hina: "Menen avaamaan! Se saattaa olla Isla!"


*Hina huutaa eteisestä*
"Mei! Menen Islalle!"

Mei: "Mene vain! Nähdään myöhemmin!"


Mei: "Lili, en syytä sinua mistään. Olemme turvallisesti kotona, ja kaikki on toistaiseksi hyvin."


Kanami: "En minäkään ole vihainen sinulle."


Mei: "Ai niin! Lili, lupasin sinulle kuulan sisässä, että saat nallesi pian takaisin. Tuota, en ehkä voikaan pitää lupaustani."


"Sinun täytyy tuhota se. Se olento tuhoutuu nallen mukana. Niin on parasta kaikille."


Lilian: Mutta... Nalle on aina ollut kanssani!


Me pakenimme yhdessä...


Ja etsimme Mein ja Kanamin käsiimme.


Minä tein virheitä, mutta silti nalle oli aina tukenani.


Lili: "Miksi minun?!"

Mei: "Koska sinä et antaisi minun tehdä sitä."

Lili: Sen sisällä asuu nyt olento, joka yritti tehdä pahaa meille kaikille! Se täytyy tuhota!


Mitä minä teen?!


Ehkä voisin..?

*Viskaa loitsun kohti nallea*


-
-
-


En käsitä. Minut on taas vangittu.


Valoa?


Kuka sinä olet? Mitä teet täällä?


Lili: "Olen Lilian. Tiedät sen kyllä."


"Tulin tekemään sopimuksen kanssasi."


Minä en lupaa mitään kenellekään.


Lili: "Entä, jos sopimus hyödyttää molempia?"


"Autan tekemään tästä paikasta sinulle kodin. Tämä on uusi kehosi. En pysty purkamaan Mein loitsua, joka lukitsee sinut tänne, joten mitä jos vain hyväksyisit sen, ettei kehosi ole mikään elävä olento?"


Mistä tiedät, että selviän ilman elollista kehoa?


Lili: "En tiedäkään. Mutta toivon, että selviät, koska minusta tuntuu, ettet ole sisimmässäsi paha. Jos voit olla tämän nallen sielu, teet siitä elollisen. Ja koska se ei kuitenkaan ole elävä, et kuluta sitä kuten elävää kehoa."


Olet oikeassa. Mutta täällä on yksinäistä. Sen vuoksi valtasin eläviä olentoja. Niiden sielut olivat täällä minun seuranani. Nyt täällä ei ole ketään. Mietin myös sitä, mitä haluat vastineeksi siitä, että autat minua.


Lili: "Haluan vain, ettei minun tarvitse tuhota sinua. Jos lupaat, ettet enää valtaa elävää kehoa, ja hyväksyt sen, että sinut on sidottu tähän kehoon, minä puolestani lupaan auttaa sinua ja olla ystäväsi."

Siinä tapauksessa... Teen sopimuksen kanssasi.



Mei: "En taaskaan tunnistanut loitsua. En ymmärrä mitä hän teki."


Kanami: "Lili, herää!" 


"Miksi käskit häntä ihan yhtäkkiä tuhoamaan oman nallensa? Ehkä hän järkyttyessään teki väärän loitsun."


Mei: "Koska tällä hetkellä tämä esine on todella vaarallinen. En ole pystynyt tutkimaan tuon kaltaisia olentoja, enkä ole ikinä törmännyt missään kirjassa sellaiseen. En tiedä, mihin kaikkeen se pystyy."


"Haluaisin tietää enemmän, mutten aio ottaa sitä riskiä, että se olento tuhoaa meidät. Meidän täytyy päästä eroon tästä mahdollisimman pian."



Lili: *syöksähtää nappaamaan nallea Mein käsistä*
"Ei! Et saa tuhota sitä!"


"Anna se minulle!"

(Apua Lilin käsi irtoo xd)


Mei: "Lili! Mitä ihmettä sinä oikein mietit?"


Lili: "Minä taioin itseni sen olennon luokse. Tein sopimuksen sen kanssa. Minä autan sitä sopeutumaan sen uuteen kehoon - siis nalleen - ja se lopettaa pahanteon! Se on vain ollut yksinäinen!"


Mei: "Sinä... teit mitä? Menit sen luokse? Entä, jos se olisi hyökännyt kimppuusi!"


Lili: "Ei se olisi. Otin sen riskin."


Mei: "En tajua, mistä opit nuo kaikki loitsut. En ole kuullutkaan, että kukaan noidista osaisi luonnostaan tuollaisia vaikean tason loitsuja!"


Kanami: "Sanoit joskus, että kaikilla noidilla on jokin erityinen kyky, osalla pieni, toisilla suurempi kuin muilla. Ehkä Lilin kyky liittyy loitsuihin?"


Mei: "Totta."


"Laitetaan luonnonlahjakkuutesi loitsujen kanssa erityiskykyjesi piikkiin, ainakin toistaiseksi."


Lilian: "Ihan sama. Ne loitsut vain tulevat automaattisesti, ei kai se ole huono asia."


Mei: "Niin, ei se kai ole."


"Oletko aivan varma, että se olento pitää lupauksensa?"


Lili: *nousee ylös*
"Olen täysin varma."


"Siinä voit luottaa minuun."

~ ~ ~


Lili: "Noniin!"


"Kokeile nousta seisomaan!"





Lili: *taputtaa innoissaan käsiään*
"Oi, hienoa! Kävelykin näköjään onnistuu jo!"


Lili: "Osaat ehkä liikkua, mutta kuuletko ääntä? Tai voitko puhua?"


Nalle: Kuulen äänet. Ja voin keskustella tällä tasolla, en puhumalla vaan ajattelemalla.


Lili: "Kiva, että voit keskustella kanssani. Luulen, että tarvitset nimen."


"Voinko kutsua sinua Nalleksi? Olen tottunut siihen nimitykseen ulkomuodostasi."

Nalle: Voit.



Lili: "Noniin, Nalleseni. Voit istua siinä."


Lili: "Huh. En muista, milloin olen viimeksi nukkunut kunnolla."


Kop kop


Lili: "Sisään."



Mei: "Hei."


"Ajattelin tulla tavallaan pyytämään anteeksi. Käyttäydyin aika äkkipikaisesti aiemmin, ja annoin huonoja ohjeita."


Lili: "Saat anteeksi."


"Kuten itse sanoit, pääasia, että olemme kaikki turvallisesti kotona."


Mei: *hymyilee* 
"Siitä puheen ollen, tukkasi on niin hirveässä takussa, että ajattelin harjata sen."


Lili: "Harjaa vaan."


Mei: "Olet kasvanut aika paljon siitä, kun lähdimme. Et ehkä fyysisesti, mutta henkisesti ainakin."


Lili: "Olenko?"


Mei: "Olet. Sinusta tulee sen lisäksi vielä todella hyvä noita."


Mei: "Ainiin, saimme muuten huoneeni siivottua."


"Ja sen lisäksi kuula on muuttunut jostain syystä mustaksi."


Mei: "Hyväksyn tekemäsi ratkaisut, vaikka en tule koskaan luottamaan tuohon nalleen."


Mei: "Siitä huolimatta, menehän pian nukkumaan. Kello on paljon."


Lili: "Menen."


"Hyvää yötä."


Mei: "Nuku hyvin, pikkusisko!"


Lili: *ajattelee*
Harmi, että hän ei pidä Nallesta.


"Sinusta tulee vielä todella hyvä noita."



Kiitos, Mei. En unohda kehuasi.



~~~
Loppu
~~~


~ ~ ~

Huhhuh, mulla meni ikuisuus tän osan kanssa xd (en tiiä oonko kyl vielkää tyytyväinen siihe muttt)
Kiitos kaikille, jotka on lukeneet tätä tarinaa, ja varsinki niille, jotka on pistäneet kannustavia kommentteja tähän liittyen ^^

Seuraavaksi alankin sit kai suunnittelemaan uutta kuvatarinaa, saapi nähdä mitä siitä tulee xdd

Ensi postaukseen! 💛
~Emppu