Kesämekoissa kevättalvella

Hellurei 🌼

Tänään mul on jotenkin harvinaisen vähän höpöteltäviä asioita, kevät tuli ja oon iloinen. Eilen lämpömittari näytti 15 astetta, vaikken ihan tiedä uskoakko sitä vai ei xd

Kanamilla oli synttärit tos perjantaina (ja kuten tavallista, tajusin sen vasta eilen), mikä siis meinaa sitä, että oon nukkeillut kolme vuotta 🎉

Pikkunuket on tulleet ihan omia aikojaan ja Vivietta on myös vähän musta lammas, mutta muutenhan Lili, Kanamin ja Mei on kaikki tulleet huhtikuussa. Eli juhlitaan kohta Liliä ja Meitäkin ^^

Vivietalle olis suunnitelmissa mahdollisesti ostaa mun kaverilta uusi peruukki ja tilata uudet silmät sekä sille että Meille. Saa kylläkin nähdä että mitkä mun suunnitelmista nyt lopulta toteutuu, ja minkä ihmeen näköinen tuosta tyttösestä lopulta tulee cx

Lupailin viime postauksessa uutta kuvatarinaa, ja tässähän se nyt olisi... 

Päähenkilönä on tosiaan tällä kertaa Vivietta (yllätys yllätys!)

~~~

Picfic: Enkeli

Se oli aurinkoinen ja kaunis kevätpäivä. 

Luistinkentän jää ei ollut enää kunnossa, ja minun piti harjoitella tulevaa luistelukilpailua varten.

Niinpä minä tyhmä päätin kokeilla onneani järven jäällä.

En tietenkään ajatellut, ettei näin huhtikuussa jää olisi enää kestävä. Laskeuduin juuri onnistuneesti hypystä alas, kun räsähti. 

Jää petti, ja vajosin hyytävän kylmään veteen. 

Huusin apua, mutta sitä ei tullut.

Vaikka kuinka yritin,

en päässyt ylös.

Ai mikä oli lopputulos? 

Minä hukuin.

Elämäni ihmisenä päättyi, ja samaan aikaan aikani enkelinä alkoi. 

~~~

*askeleita*

Vivietta: *tutkii katseellaan ympäristöä* Ihanaa olla taas elävien kirjoissa.

Toisaalta, vaikka minut on palautettu tänne, elänkö minä?

*huokaisee ja katsoo vedenpinnasta heijastuvaa peilikuvaansa* Hyvä kysymys. Siihen olisi kiva saada vastaus.

*juoksuaskelia*

Vivietta: *vilkaisee sivulle* Jollakulla taitaa olla kiire? Ehtisinköhän hän silti kertoa, missä päin kaupunki on?

*pysähtyy hengittämään*

Mei: *koettaa saada hengityksensä tasaantumaan* Miten ihmeessä en huomannut, että kello oli niin paljon?! Minun piti mennä Hinaa vastaan!

Vivietta: "Hei anteeksi, missä päin kaupunki on? Olen vähän-" 

*Mei kävelee Vivietan lävitse eikä huomaa tätä*

Vivietta: "-eksyksissä."

Vivietta: Samperi. Ehdin unohtaa ettei kukaan näe minua.

Miten ihmeessä minun on tarkoitus auttaa ketään jos he kävelevät lävitseni?!

*yrittää uudestaan* 

"Hei anteeksi..!"

Mei: *ajattelee* En uskalla edes miettiä sitä pikkutyttöä yksin liikenteessä! En ole edes aivan vakuuttunut, että Hina osaa katsoa eteensä kun ylittää tien...

Vivietta: Ahaa, ei sitten. 

Ei tämä ole järkevää. Pakko tässä oli joku keino olla taustalla!

Miten ihmeessä voin aineellistua?

~~~

Vivietta: *istuu turhautuneena tien laidassa ja hypistelee koruaan* 

*Hina kävelee kohti suojatietä*

Vivietta: Vihdoinkin joku. Aloinkin jo miettimään, onko täällä käpykylässä ketään sen kiireisen tytön lisäksi. 

Vivietta: *kuulee moottorin äänen* Mm, jossain lähellä joku ajaa hirvittävää ylinopeutta. Toivottavasti hän saa poliisit peräänsä... 

Hina: Onkohan Lili jo kotona? Voitaisiin tänään leikkiä vaikka-

*kääntyy katsomaan kohti lähestyvää autoa*

-prinsessoja...?

*auto kiitää kohti Hinaa*

Vivietta: Miksei tuo tuo auto jarruta?! Siinähän on suojatie! Tyttö jää alle!! 

*ryntää kohti Hinaa*

Vrrrroum! 

Tömps

Vivietta: * rutistaa epäuskoisesti Hinaa* Selvisimmekö me?

"Siinähän meinasi käydä huonosti!" 

*laskee Hinan maahan*

...Hetkinen... Voin koskea häneen..?

Hina: *tärisee* "Ki-kiitos, sinä pelastit minut!" 

Vivietta: *ajatuksissaan* "Tuota, kiitos itsellesi... Tai siis, ole hyvä!"

Hina: *hymyilee varovasti* "Minä olen Hina."

Vivietta: *hymyilee hieman takaisin* "Minun nimeni on Vivietta."

Hina: *kysyy epävarmasti* "Tu-tuota, oletko sinä enkeli?" 

Vivietta: *säikähtää* "Mistä sinä niin päättelet?" 

Hina: "Tuota, minä näen sinun siipesi."

Vivietta: Himputti, tämä ei nyt kyllä mennyt nii kuin pitäisi! "Kyllä minä taidan olla."

Hina: "Sinulla on kauniit siivet. Voinko minäkin saada sellaiset?"

Vivietta: *hymyilee tytölle pitäessään tämän kädestä kiinni* "Voit, mutta et toivottavasti vielä pitkään aikaan."

(Jatkuu..?) 

~ ~ ~

Jjjoooh. Oon viettänyt niin paljon aikaa tän yhden pikku tarinan parissa, että meni hermot ja päätin vaan lopulta julkaista tän sellaisena kun se nyt on. En oo vielä täysin varma, jatkuuko seuraava kuvatarina ns. suoraan tästä, vai onko tää yksittäinen, erillinen pätkä.

Mutta joo, jos se kesä nyt vihdoin sieltä tulisi ^^

Ensi postaukseen! 🌼

~ Emppu