Enkelin tarina, osa 24

 

Moi taas kaikille! 💕

Mun piti itse asiassa tehdä tää postaus jo viikkoja sitten, mutta jotenkin hiihtoloman jälkeen aika hurahti ihan pikakelauksella eteenpäin :0

Nyt joka tapauksessa oon taas back in business uuden kuvatarinaosan kera ^^

Tää talven osa just ennen kevättä on hankalaa kuvausaikaa, koska kuvien värejä on tosi vaikee saada näyttämään hyvilt ja kiinnostavilt ;/

Siks tässäkin postauksessa on taas näitä filtterikuvii xd

Sit voitaiski siirtyä tän kuvatarinan 24. osan pariin ~

Pari osaa tosiaan vielä tulossa ja sormet ristissä et saan osat kuvattua niinku oon suunnitellu, loppua kohti edetään edelleen...

Edellisiin osiin pääset tästä! 👀

~ ~ ~

Osa 24: Victoria (osa 2)

Vivietta: Miksen pysty käyttämään voimiani?

Onko Juliet tehnyt jotakin, millä on saanut niiden käytön estettyä?

Juliet: *hymyilee ivallisesti* "Hahah, etkö pystykään parantamaan itseäsi? Mitä oletit? Korusi on poissa. Et osaa kanavoida parannusenergiaasi ilman sitä."

Mei: Vivietta ei pysty käyttämään voimiaan? Vai eikö hän osaa?

*kampeaa itsensä ylös* Äh, sormet ristiin, nyt on meidän tilaisuutemme..!

Juliet: "Mitä meinaat tehdä seuraavaksi? Sinulla ei ole enää mitään mahdollisuuksia!"

Mei: "Vivietta!"

*mumisee nopean loitsun*

Juliet: *käännähtää hieman Meihin päin* "Häh..?"

*lumi sortuu Julietin alta*

Mei: *ähkäisee haavakohdan pistäessä* "Vivietta! Tee mitä voit!"

Juliet: "Mitä hittoa?"

"En pysty liikkumaan. Mitä sinä oikein teit?!"

*yrittää päästä ylös lumikuopasta*

"Tämä- tämä ei ole reilua!"

Vivietta: *henkäisee syvään keskittyäkseen*

Pystynkö minä tähän?

Juliet: "H-hei, mitä sinä oikein teet?"

Pakko onnistua, muuten tämä on aika noloa.

Rauhoitu ja keskity.

Kanami: *ilmestyy puolijuoksua paikalle* "Mei!"

"Mitä täällä on oikein tapahtunut?"

*kumartuu alas* "Mitä sinä täällä teet? Oletko kunnossa?"

Mei: "Pääosin joo. Otin vähän osumaa, mutta en minä tähän kuole."

Lili: "Olisimmepa ehtineet paikalle vähän aikaisemmin."

Kanami: "Oletko ihan oikeasti kuunnossa? Eikö Vivietta ehtinyt parantamaan sinua?"

Mei: "Ei ehtinyt. Hänellä oli jostakin syystä hankaluuksia sen kanssa aikaisemmin. Onhan tämä vähän kipeä, mutta kestän kyllä."

Kanami: "Entä Ryoo? Miksi hän nukkuu? Onko hän kunnossa?"

Mei: "En ole varma, hän oli tuollainen jo kun tulimme, mutta luulisin niin. Hän ainakin vaikuttaa olevan ihan ok."

Kanami: *kääntää katsettaan eteenpäin* "Ja, tuota... mitä tuolla oikein tapahtuu?"

Mei: "Vivietta yrittää saada sen valon irrotettua Julietista. En tiedä, miten hän sen meinaa tehdä, mutta luotan häneen."

Lili: *nostaa kirjan maasta* "Minä myös. Hän jos joku pystyy siihen."

Mei: *nyökkää*

"Niin minäkin toivon."

* * *

Vivietta: Mitä nyt tapahtuu?

Onko Juliet täällä jossakin?

Mikä tämä paikka on?

Risteys? Oikealle vai vasemmalle?

Ehkä yritetään oikeaa. Sen päässä näkyy jotakin.

Toisaalta niin näkyy kyllä vasemmallakin.

Äh, ihan sama. Vasen ensin.

*lähtee hölkkäämään vasempaa polkua pitkin*

*pysähtyy*

Tämä on ihan turhaa. Tuntuu kuin juoksisin paikoillaan.

Tämä polku ei lopu ikinä.

Missä minä oikein olen?

*kääntyy katsomaan taakseen*

Näköjään tämä vain jatkuu ja jatkuu, ihan sama mihin suuntaan menen.

Ei siis varmaan auta, vaikka vaihtaisin suuntaa.

Entä, jos jatkan eteenpäin? Pakkohan tämänkin polun on joskus loppua.

*kääntyy katsomaan eteensä*

Ehkä siis vain eteenpäin.

*lähtee juoksemaan eteenpäin*

Loppu ei lähene vieläkään.

Oho, tästä lähtee taas sivupolku vasemmalle.

*vaihtaa suuntaa*

 

*pysähtyy*

Ei täälläkään mitään.

Missä minä oikein olen? Mitä täällä tapahtuu?!

Pelkkää lunta joka suunnassa. Miksi tämä paikka on tällainen labyrintti?

Hetkinen, onko tuo Juliet? Huh, vihdoinkin jotain muuta tämän loputtoman lumen lisäksi.

Mitä hän tuolla tekee? Parempi varmaan mennä katsomaan.

Juliet: "Kuka siellä?"

Vivietta: "Öh, minä. Vivietta."

Juliet: "Ai. Istu toki."

Vivietta: "Selvä."

*istahtaa tyhjälle tuolille*

Juliet: "Miksi tulit tänne?"

Vivietta: "Etsimään sinua... kai."

"Kuule, miksi istumme tällä tavalla selät vastakkain? Näin on hankalaa keskustella."

Juliet: *hypistelee sormiaan* "K-koska minulla on vaikeuksia katsoa ihmisiä silmiin."

Vivietta: "Ahaa, ehkä tämä sitten menettelee."

Juliet: "Mm, toivottavasti."

"Tuota, miksi tulit etsimään minua? Et ainakaan siksi, että tykkäisit minusta."

Vivietta: "En tunne sinua kunnolla, joten en voi sanoa, tykkäänkö vai en."

"Tulin hakemaan sinut pois täältä, koska sinun ei kuuluisi olla täällä. Se valo on lukinnut sinut tänne, ja tekee tyhmyyksiä sinun nimissäsi tuolla ulkopuolella. Ja Ryoo on huolissaan sinusta."

Juliet: "Ryoo... Oikeasti?"

Vivietta: "Joo."

Juliet: "Tiedätkö, mitä kaikkea olet tehnyt menneisyydessä?"

Vivietta: *kääntyy tuolillaan*

"En tiedä. Minulla ei ole muistoja menneisyydestäni. Oletko varma, ettemme voi kääntää näitä penkkejä? Tämä on vähän ärsyttävää."

Juliet: "Ei voida, penkit pysyvät näin."

Vivietta: "Okei, okei. Ei sitten."

*rauhoittuu vetämällä henkeä*

*nousee ylös*

"Okei, tein päätöksen."

Vivietta: "Öh, minkä päätöksen?"

Juliet: "Näytän sinulle, miksi vihaan sinua."

Vivietta: "Näytät?"

Juliet: "Nouse ylös ja sulje silmäsi jos haluat tietää."

Vivietta: *sulkee jännityneenä silmänsä*

"O-okei."

*nousee ylös*

Tämä ei taatusti ole hyvä idea, mutta haluan silti tietää.

Juliet: "Okei, lasken kolmeen. Kolmannella avaat silmäsi."

Vivietta: "Selvä."

Juliet: "Avaa ne vain, jos olet varma siitä, että haluat tietää."

Vivietta: "Joo."

Juliet: "Yksi."

"Kaksi."

"Kolme."

(Jatkuu...)

~ ~ ~

Kommentteja ja muuta spekulaatiota olis jälleen hauskaa kuulla tähän osaan liittyen! ^^

Ensi postaukseen! ♡

~ Emmi